How to do: Daiquiri

Monen klassisen cocktailin syntyhistoria on vain arvailujen varassa. Daiquirin historia on kuitenkin poikkeus. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa amerikkalaiset etsivät kiivaasti rautamalmiesiintymiä Kuubasta. Jennings Stockton Cox, amerikkalainen insinööri, johti tutkimustöitä Kuuban kaakkoisrannikolla. Coxin lapsenlapsen mukaan Jennings viihdytti usein amerikkalaisia vieraita, kun kerran häneltä sattui loppumaan gini kesken. Jennings ei halunnut tarjota vierailleen raakaa paikallista rommia, joten hän sekoitti siihen tuoretta limemehua ja sokeria. Kaivausten lähellä sijaitsi pieni Daiquirin kylä, jonka mukaan tämä juoma sai nimensä. Alkuperäisen reseptinsä Jennings kirjoitti päiväkirjaansa, ja täsmensi nimenomaan käyttävänsä vaaleaa Bacardi Carta Blancaa. 

Kun on puhe näin yksinkertaisesta kolmen raaka-aineen juomasta, variaatioita syntyy aikojen mittaan lukematon määrä. Daiquiria valmistetaan niin ravistettuna kuin blenderillä, erilaisia hedelmäsiirappeja käyttäen, tummista ja vaaleista rommeista, jäillä ja ilman, you name it. Kun tilaat ravintolassa Daiquiria, kannattaa baarimestarille kertoa, minkätyylisestä Daiquirista pidät, jotta saat juuri mitä haluat. Jos et ole varma, kannattaa aloittaa kokeilu tästä klassisesta versiosta. 

Vaalean rommin lisäksi tarvitset hyviä meheviä limejä sekä vaaleaa sokeria. Itse käytin tällä kertaa valkaisematonta luomu-ruokosokeria, mutta tavallinen vaalea sokeri käy mainiosti. Olen aikaisemmin käyttänyt Daiquirin valmistukseen aina sokerilientä, mutta nyt päätynyt hienon sokerin käyttämiseen. Sokeriliemessä on jo valmiiksi vettä, jolloin Daiquiria ei voi ravistaa tarpeeksi kauan kuohkean koostumuksen aikaansaamiseksi vaan se vetistyy nopeammin. Hieno sokeri on tärkeä liuottaa ensin limemehuun ennen rommin lisäystä, muuten se jää vain klöntiksi shakerin pohjalle ja juomasta tulee liian kirpeä. 

Daiquiri

4cl vaaleaa rommia

2cl limemehua

2 teelusikallista hienoa sokeria

limenkuorisuikale

Sekoita limemehu ja sokeri shakerissa, liuota sokeri hyvin mehuun. Lisää rommi, reilusti jäitä ja ravista pitkään ja voimakkaasti, kunnes juoma on hyvin kylmä. Siivilöi teesiivilän läpi pakkaskylmään cocktaillasiin ja purista pinnalle limenkuorisuikaleen eteeriset öljyt. 

Baarikaapilla: Rommi

kuvan lähde

Rommin pitkä historia on yhtä synkkä kuin sen tummimmat tammitynnyrin tuomat piirteetkin. 1500-luvulta lähtien eurooppalaiset laivastot seilasivat Atlantin Triangelissa: Länsi Afrikasta kuljetettiin orjia Karibialle, jossa ne vaihdettiin rommiin, sokeriin ja raakoihin molasseihin, jotka kuljetettiin Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan myyntiin ja jatkojalostukseen. 1800-luvun loppupuolelle jatkuneessa orjakaupassa jopa 30% matkaan lähetetyistä orjista menehtyi jo matkan aikana. Näistä ajoista on onneksi edetty pitkälle, vaikka rommin valmistuksen ydin onkin edelleen Karibialla. Rommi valmistetaan sokeriruo'osta: joko suoraan puristetusta mehusta, siirapista, molasseista tai muista sokeriruo'on jalostuksen sivutuotteesta. 

kuvan lähde

Sokeriruoko kasvaa hyvin nopeasti ja se voidaankin leikata sokerintuotantoon kasvupaikasta riippuen kerran tai jopa kahdesti vuodessa. Ennen sadonkorjuuta sokeriruokopelto poltetaan, jotta päästään eroon terävistä lehdistä ja pellolla viihtyvistä käärmeistä, skorpioneista ja muista otuksista. Sokeriruoko itsessään ei pala, sillä sen vesipitoisuus on jopa 75%, sokeria ruoko sisältää 10-16% ja loput kasvista on erilaisia kuituja. Pellon polton jälkeen sokeriruoko on toimitettava puristamolle vuorokauden kuluessa, sillä se on hyvin herkkä bakteerien hyökkäyksille. Ruoko paloitellaan, murskataan ja siitä puristetaan sokeripitoinen mehu. Tämä mehu voidaan suoraan fermentoida ja tislata rommiksi, mutta valtaosa tuntemistamme rommeista valmistetaan molasseista. Molassit ovat itseasiassa sokerintuotoannon sivutuote. Puristettu sokeriruokomehu filtteröidään, puhdistetaan ja sen jälkeen kuumennetaan sokerin kristallisoimiseksi. Sokerikristallien erottelun jälkeen jäljelle jää paksu tumma siirappi, molassit. Tähän siirappiin lisätään vettä ja hiivaa, ja se käytetään noin 5-9 alkoholiprosenttiseksi liemeksi. Tislaus tapahtuu joko pannutislaimella, joka säilyttää enemmän alkuperäisen raaka-aineen makua tisleeseen, tai kolonnitislaimella, jolla on helpompi tuottaa suuria määriä puhtaamman makuista alkoholia. 

Kuten kaikki alkoholi, myös rommi on tislauksen jälkeen kirkasta. Tumman värinsä ikäännytetyt rommit saavat nimenomaan tammitynnyristä. Kun kirkasta rommia aikoinaan kuljetettiin Karibialta Eurooppaan tammitynnyreihin säilöttynä, huomattiin pitkän merimatkan aikana sen värin tummentuneen ja maun parantuneen. Rommia ruvettiin systemaattisesti kypsyttämään tammitynnyreissä tämän huomion jälkeen. Lämpimän ja kostean ilmaston vuoksi alkoholi "kypsyy" Karibialla nopeammin kuin esimerkiksi Skotlannissa. 12 vuoden tulokset Skotlannin viileässä ilmastossa saadaan aikaiseksi Karibialla jo muutaman vuoden aikana. Toisaalta lämpimillä vyöhykkeillä tynnyristä saattaa haihtua vuoden aikana jopa 8 prosenttia alkoholista, joten monia kymmeniä vuosia vanhoja rommeja ei ole tästä syystä edes markkinoilla. 

Myös kirkkaita rommeja saatetaan kypsyttää tammitynnyrissä, jolloin kypsytyksen jälkeen kirkas väri palautetaan hiilien läpi suodattamalla. Esimerkiksi Bacardi käyttää hiiliensä valmistukseen salaista seosta trooppisista puulajeista ja kookoksen kuorista. Tällainen filtteröinti pehmentää rommin makua värin poiston lisäämiseksi. Suuri osa rommeista sekoitetaan eri ikäisistä tisleistä. Joukossa saattaa olla osittain kolonnitislattua ja osittain pannutislattua tislettä vivahteiden lisäämiseksi. Vähäisen lainsäädännön vuoksi myös erilaisten lisäaineiden käyttö on yleistä. Väriä saatetaan parannella karamellin tai rypälemehun avulla. Lainsäädäntö ei myöskään säätele pullosta löytyviä ikämerkintöjä. "12-vuotias" saattaa tarkoittaa sitä, että nuorin tisle on 12-vuotias (kuten viskipullon kyljestä löytyvä huomio), tisleiden keski-ikä voi olla 12 vuotta tai joukossa saattaa olla vain hippunen 12-vuotiasta tislettä. 

Erilaisten rommien kirjo on hyvin laaja. Osa sopii laadukkaaksi nautiskelujuomaksi esimerkiksi hyvän sikarin kanssa, toiset toimivat loistavasti cocktaileissa ja osan raakaa-makua ei selätä kuin cola-juoma. Rommi on kuitenkin nousemassa vähitellen samaan arvostukseen kuin hyvät skotlantilaiset single maltit, on vain osattava valita hyllystä oikea tuote oikeaan käyttötarkoitukseen. 

kuvan lähde

Rhum Agricole
Suoraan fermentoidusta sokeriruokomehusta valmistettu rommi. Tyyli on yleinen Karibian ranskankielisillä saarilla, kuten Martinique. 

Dark rum
Kuten sanottua, rommien maailmaa säätelevät hyvin vähäiset lait, eikä "tumma rommi" ole lain takaama määre. Nuoriakin rommeja voidaan värjätä hyvin tummiksi erilaisilla tekniikoilla, joten tumma väri ei välttämättä kerro rommin iästä yhtään mitään. 

Golden rum
Myöskään kultaiset rommit eivät välttämättä ole pitkään tammitynnyrissä ikäännytettyjä. Jos pullon kyljessä ei erikseen lue, että rommi on kypsytetty, kultainen väri saattaa olla peräisin karamellista tai muista väriaineista. 

Lue lisää rommin historiasta ja sen valmistuksesta esim täältä:
Rum & Cachaca
How is rum made?

How to do: Mojito

Mojiton syntyjuuret ovat hautautuneet syvälle Karibian myrskyiseen historiaan, ja sen ensimmäistä sekoittajaa voidaankin vain spekuloida. 

Erään teorian mukaan Mojito on jalostettu Drake nimisestä juomasta, joka on nimetty Sir Francis Draken mukaan. Kyseinen herrasmies kierteli Englannin Elisabeth I sponsoroimana ympäri uutta maailmaa 1500-luvun loppupuoliskolla ja haali rikkauksia kuningattarelleen. Pitkillä laivamatkoilla merimiesten kuumeilua ja flunssaa hoidettiin juomalla, johon käytettiin minttua, limeä, ruokosokeria ja Aguardienteä, sokeriruokosta valmistettua voimakasta rommin esi-isää. 

Juoma pysyi muuttumattomana 1800-luvulle asti, jolloin aguardiente vaihtui rommiin ja nimi Drakesta Mojitoksi. 

Mojito valmistetaan usein jäämurskalla vaaleaa rommia käyttäen, mutta itse pidän ns. kuubalaisesta tyylistä. Tähän mojitoon käytetään tummaa rommia ja vaaleaa sokeria sekä limemehua lohkojen sijasta. Jääpaloja käyttämällä juoma pysyy kylmänä vetistymättä nopeasti, kuten jäämurskan kanssa.

How to do: Mojito

4 cl tummaa rommia 

yhden limen mehu (noin 2 cl)

ruokalusikallinen vaaleaa sokeria

reilu kourallinen minttua

kuplivaa lähdevettä (ei kivennäisvettä)

Mittaa lasiin limen mehu ja vaalea sokeri. Lisää joukkoon minttu ja tilkka kuplavettä. Painele minttuja kevyesti, jotta niistä irtoaa makua, ja sokeri liukenee kuplaveteen. 

Lisää rommi, täytä lasi jääpaloilla ja kaada sekaan lisää kuplavettä. Nostele varovasti sekaisin jotta et menetä kaikkia kuplia. Koristele mintuntupsulla. Nautiskele!