Näytetään tekstit, joissa on tunniste kivat kuppilat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kivat kuppilat. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. syyskuuta 2016

Fiskars Village - the haven of artists and craftsmen


The Fiskars Village has been one of my favorite places in Southern Finland for many years now, and I've been trying to visit the place at least once a year. Fiskars is located in the area of Pohja - meaning ”the bottom” in Finnish - in the region of Uusimaa. This area was known as the capitol of iron production in Finland during the 15th century, as many of the major ironworks were found there. During the summer time there is a bus leaving from Helsinki each Saturday to take culture enthusiasts and foodies to wander in this haven of artists and craftsmen. There are events, workshops and exhibitions all around the year, and outside summer season you reach the village by taking the train to Karjaa and hopping on one of the local busses.


Recently I've had the pleasure to visit Fiskars more frequently, since I was contacted by the addition to Finland's distilling family, Ägras Distillery. The distillery was found by the owners of Rekolan Panimo, which was one of the first micro breweries in Finland. After raising their funding for the distillery by crowd funding program Susanna, Jari, Juha, Tomi, Kenneth and Anssi have been busy setting up the distilling equipment, foraging for wild herbs and designing products. 



Ägras distillery is tucked away on the banks of the river flowing through the Fiskars Village. When I first visited the distillery it was merely an empty shell, since the distilling equipment was yet to arrive and bar to be built. It was still easy to see that the place was going to be wicked once finished! I was meeting with Susanna and Jenni to help them designing cocktail menu for their bar next to the distillery, Tap Room. We were looking for inspiration from the local area, of wild herbs, history and craftsmen around the village. I left from the distillery buzzing with inspiration and ready to realize the ideas I had in my mind! 



After coming all the way to the Fiskars Village, I could not just leave after our meeting so I headed out to explore the boutiques and coffee shops. Cafe Antique is one of my favorite places to enjoy a giant cinnamon roll with a good cup of coffee, browse through some art books and just enjoy a beautiful day. 



Tupapuoti is selling all sorts of local handicraft and art products. Clothes, jewellery, notebooks, dishes, ceramics, toys, postcards, kettleholders, you name it. 


I also found a boutique selling clothes made of second hand fabrics bearing the name of my last year's Bacardi Legacy Cocktail: Second Chance! Such a beautiful place with sustainable clothing for all ages, shapes and sizes. I could not leave without buying a cute little snap suit for by goddaughter!


If you are interested in visiting the village, there is good excuse coming next week. A wild herb and slow food event is held in Fiskars on 30th of September. "Slow meets Wild" is targeted for restaurant and traveling professionals, and offers new ideas about local products and wild herbs. I would definitely go myself if I wasn't working that day...

torstai 7. heinäkuuta 2016

Kivat Kuppilat: Klaus K Bar and Lounge


Entisen  Ahjo Clubin tiloihin Klaus K -hotelliin avautui jokin aika sitten uusi Klaus K Bar & Lounge, johon on haettu inspiraatiota Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Tyynyihin kirjotut Kalevalan runosäkeet, seinällä komeileva Hauki-taideteos sekä Akseli Gallen-Kallelan teoksista haettu värimaailma vievät ajatukset sujuvasti Pohjolan tunnelmiin. 



Ensimmäiseltä listalta löytyy viinien ja oluiden lisäksi suomalaisiin gineihin keskittyvä Gin&Tonic-menu sekä valikoima Kalevalasta inspiroituneita cocktaileja. Pohjoismainen makumaailma muodostuu punajuuresta, voista, jugurtista, mustaherukasta ja maltaisuudesta. 



Baarista löytyy erilaisia tiloja useammasta eri tasosta, joten istumapaikkoja löytyy niin suuremmalle porukalle kuin omassa rauhassaan iltaa viettävälle pariskunnalle. Näin kesäaikaan Bulevardille aukeavat lasiovet pidetään sepposen selällään viihtyisälle terassille, jolloin sisällä istuvatkin saavat osansa raikkaasta kesäilmasta. B aaritiskin istumapaikkoja arvostavat varmasti baarimestareiden lisäksi hotellissa viipyvät business-asiakkaat, joita varten on varattu myös reilu valikoima päivän lehtiä. 




Olen itse kerinnyt käymään Klaus K:ssa lähinnä ennen töihin menoa moikkaammassa hyvää ystävääni AK:ta, joka toimii täällä baarimestarina. Tästä syystä en olekaan kovin montaa cocktailia vielä päässyt maistamaan, vaan pysytellyt lähinnä kahvilinjalla. Kävimme kuitenkin kollegani Moonan kanssa aperitiiveilla eräänä vapaapäivänä, joten listalta pääsi kokeiluun Like Thyme through Butter: voilla pestyä Finlandian greippivodkaa, timjamilikööriä, timjamia ja sitruunaa. Rasvapesu tuo juomaan pehmeän suutuntuman ja mukavan täyteläisyyden, timjami toimii mukavasti yhteen sitruksien kanssa ja lopputuloksena on raikas kesä-sour. Toimii!




Suomalainen G&T-menu on erityisesti business-miesten suosiossa, ja edellisellä vierailullani kuuntelinkin sivukorvalla herraporukan tyytyväistä mutinaa heidän vertaillessaan erilaisten ginien vivahteita. Baari on toistaiseksi auki maanantaista lauantaihin puolilleöin, mutta ehkä sanan kiiriessä aukioloaikoja laajennetaan aamun pikkutunneille, kuka tietää. 


torstai 19. toukokuuta 2016

A21 Decades maailmalla: Pop up Tallinnassa osa 2


Maanantai-aamuna suuntasimme aamiaisen jälkeen Livikon tehtaalle. Pääsimme tutustumaan niin Livikon yli 100-vuotiaaseen historiaan tislaamon omassa museossa, pakkauslinjojen toimintaan, tuotteista käytettyihin mausteisiin kuin uusiin tuotteisiin. 





Vana Tallin - likööri on aina ollut minulle tuote, josta tulevat mieleen keski-ikäiset rouvat kaljalasteineen, lautan käytäville sammuneet miehet ja klaustrofobinen tunkeutuminen ulos lautalta ihmisten töniessä toisiaan. Ei kovin positiiviset lähtöfiilikset siis tähän maisteluun. Kun Vana Tallinnaa kaadettiin lasiin suoraan tynnyristä, en olisi voinut olla yllättyneempi: mausteisuutta, vaniljaa, häivähdys chiliä, reilusti tammea. Tajusin, etten varmaan ollut koskaan maistanut Vana Tallinnaa omista ennakkoluuloistani johtuen. 




Pullotuslinjat pyörivät päätähuimaavaa tahtia ja varastotilassa pullolaatikoita oli rivi toisensa perään. Hassusti tulee unohduttua omaan pieneen kuplaansa näissä fiineissä cocktail-piireissä, joissa lasiin annostellaan tarkasti super-premium tuotteita ja kuunnellaan jazzia. Todellisuus on kuitenkin se, että meidän ammattikuntamme on kuitenkin tekemisissä murto-osan kanssa siitä volyymistä alkoholia, joka Suomessakin nautitaan. Ei maalla nautiskella pekonirasvalla pestyä Old Fashionediä vaan Viru Valgea ja Saku Guldia. Ja ehkä hyvä niin, sillä niiden tuotteiden volyymin ansiosta tislaamoilla on varaa tehdä sellaisia tuotteita kuten Crafter's London Dry gin. 




Livikon tiloja tekisi mieli kutsua tislaamoksi, mutta ainoa tislaamo koko kompleksissa on pikkuruinen 160-litran pannutislain. Kaikki muut tisleet tulevat tehtaalle valmiina, ja Liviko hoitaa niiden sekoittamisen, stabiloinnin ja maustamisen. 


Tällä blingbling-masiinalla hoidetaan tuotteiden kylmäsuodatus. Esimerkiksi Livikon glögiä valmistettaessa lopullisesta tuotteesta erotellaan omena- ja karpalomehuista syntyvä sakka jäädytysmenetelmällä, jolloin lopullinen glögi on kirkasta ja houkuttelevan näköistä. 



Mausteita tehtaalle saapuu ympäri maailmaa. Mausteet pakataan teepussien kaltaisiin pussukoihin ja jätetään maseroitumaan, kunnes alkoholin maku ja tuoksu on oikea. Tislaaminen hoidetaan pikkuruisessa pannussa, jonka tilalle hankittiin jo uusi vastaava mutta vanha kaveri hoiti hommansa uutta paremmin joten se sai jäädä puksuttamaan tisleitä entiseen tapaan. 








Tehdaskierroksen jälkeen jatkoimme samassa pihapiirissä sijaitsevaan Estonian Bartender Associationin koulutuskeskukseen, joka toimii harjoitustilana järjestön jäsenille. Pääsimme porukalla testailemaan drinkkien sekoittamista Vana Tallinnasta nyt kun tiesimme miten sitä valmistetaan. 



Omaan kokeiluuni päätyi Vana Tallinnan lisäksi Calvadosta, hasselpähkinäsokeria, tuoretta timjamia ja sitruunamehua. Ei huono, vaikka itse sanonkin. Patrickin juomassa puolestaan oli konjakkia, kardemummasokeria, sitruunaa ja hunajabittereitä. Daniel testaili twistiä Espressomartinista: Vana Tallinnan kaverina oli espressoa, Salted Caramel -vodkaa sekä hunajabittereitä. 



Livikon tehtaan yhteydessä on muuten Cash&Carry -putiikki, josta löytyy paljon eestiläisiä alkoholituotteita ja lisäksi hyvä valikoima viinejä, toniceja ja bittereitä. Omaan laukkuun tarttui litran pullo Martini Gran Lusso vermuttia hintaan 11,5€!



Ennen satamaan paluuta lounastimme vielä Telliskiven alueella sijaitsevassa F-hoone - ravintolassa. Tänne on ehdottomasti palattava paremmalla ajalla! Tallinnasta löytyy niin hienoja, robustin kauniita ravintoloita ettei paremmasta väliä. 





Matkustaminen on huippua, mutta kyllä oli kotihiiri tyytyväinen kun näki Helsingin siluetin siintävän taivaanrannassa! Vaikka univelkaa olikin ehtinyt kertyä matkan aikana reippaasti, ei nukkumisesta meinannut tulla mitään kun pää pursuili ideioita ja kroppa tuntui olevan täynnä energiaa!